Viipurista tähän päivään - Starkin historia


Kuvaa Viipurin päämyymälästä, vuodelta 1923.

Starkin tarina alkoi Viipurista vuonna 1868, jolloin Peter Starckjohann, nuori saksalainen yrittäjä, perusti kumppaneineen rautakaupan nopeasti kasvavaan ja kansainvälisyyttä henkivään kaupunkiin. Rautakauppa sai nimekseen Starckjohann & Co. Yrityksen toiminta laajeni melko nopeasti, se vakavaraistui ja saavutti johtavan aseman kilpailijoidensa joukossa. Vuonna 1906 Oy Starckjohann & Co. Ab rekisteröitiin osakeyhtiöksi.

1940-luvulla, Viipurin jäätyä sotien jälkeen luovutetulle alueelle, Oy Starckjohann & Co. Ab muutti Pietarsaaren kautta Lahteen, jonne myös perustettiin yrityksen uusi pääkonttori. Lahti oli sijainniltaan muita ehdokaskaupunkeja edullisempi, lisäksi kaupungin päättäjien tulevaisuuden suunnitelmat suosivat yritystoimintaa ja sen kehittämistä. Lisäksi Oy Starckjohann & Co. Ab oli alkanut jo rakentaa mittavia varastointitiloja Lahteen, Mytäjäisten alueelle. Yrityksen pääkonttori sijoitettiin myöhemmin samalle tontille - jolla se sijaitsee edelleen.

 
Lahden keskustan myymälä, josta luovuttiin vuonna 1978.

Toukokuussa 1950 Oy Starckjohann & Co. Ab avasi Suomen ensimmäisen itsepalveluperiaatteeseen perustuvan rautakaupan Lahden keskustaan. Myymäläratkaisu tarjosi täysin uudenlaisen asiakaskokemuksen aikana, jolloin itsepalvelua oli totuttu näkemään lähinnä päivittäistavarakaupassa. Yritystä voidaankin kiistatta pitää rautakauppa-alan itsepalvelumyymälätyypin kehittäjänä ja edelläkävijänä Suomessa. 50- ja 60-luvuilla toiminta laajeni edelleen merkittävästi, tällöin luotiin valtakunnallinen rautakauppa- ja terästuotteiden jakeluverkko sekä rakennettiin perustus myöhemmin maanlaajuiseksi kehittyvälle rautakauppaketjulle.

 
Näkymää Lahden keskustan uudesta itsepalvelumyymälästä, vuodelta 1950.

1970-lukua hallitsi alkava kansainvälistyminen ja toiminnan monipuolistuminen. Toimintaa laajennettiin panostamalla automyynti- ja korjaamotoimintaan sekä rakennuttamalla uusi teräshalli ja ottamalla käyttöön uudet optiset leikkauslaitteet. Ulkomaankauppaa varten perustettiin uusi yritys, Oy Starckjohann Import Ab. Tämän lisäksi omistukseen hankittiin ns. kolmansien maiden välillä liikennöivä rahtialus, M/S Peter, vuonna 1976. Rahtialustoiminta jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, alus myytiin jo vuonna 1981. Myös vientitoimintaa aloitettiin ja yhtiö rakensikin teräs- ja muille metallituotteille suhteellisen kattavan myyntiverkoston Länsi- ja Itä-Eurooppaan. 70-luvulla yritykseen palkattiin myös koulutuspäällikkö, vastaamaan henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminnasta.

1980-luvun liiketoiminnasta esiin nousee dynaaminen kasvu - useat yritysostot, varastohotellitoiminnan aloittaminen, terästen esikäsittelyn kehittäminen, toimitilojen laajentaminen sekä kansainvälinen kaupankäynti. Vuodesta 1985 lähtien yrityksen kansainväliset toiminnot keskittyivät erityisesti vastakauppoihin. Yritykselle muodostuikin merkittävä asema Suomen vientiteollisuuden vastakauppavelvoitteiden hoitamisessa. 80-luvulla kehitettiin myös Yrityspalvelukonsepti, jolla tähdättiin täysin uuden, laajan ja kokonaisvaltaisen palvelukokonaisuuden tarjoamiseen yritysasiakkaille. Yrityspalvelu on vielä nykyisinkin osa Starkin liiketoimintaa.


Myymäläkuvaa Lahdesta, Mytäjäisten vanhasta myymälästä.

Starckjohann Oyj:n toimintaa leimasivat 90-luvulla uudelleenjärjestelyt ja saneeraustoimenpiteet. Vuonna 1993 Suomen taloudellisen tilanteen romahtamisen, heikentyneen kannattavuuden ja yritysostojen aiheuttamien rasitteiden seurauksena Starckjohann-konserni tytäryhtiöineen joutui yrityssaneeraukseen. Onnistuneiden uudelleenjärjestelyiden ja parantuneen taloudellisen ilmapiirin seurauksena saneeraus päättyi ennenaikasesti vuonna 1997. Saneerausvaiheen puolivälissä, vuonna 1995, Starckjohann Oyj:n rautakauppaketju sai nimekseen Starkki.

1.12.1999 aloitti Starkki Oy Ab, kun konsernin Starkki-toimiala yhtiöitettiin ja konsernin emoyhtiö purettiin. Terästuotteisiin erikoistunut Starckjohann Steel ja LVI-tuotteita myyvä Suomen LVI-Tukku jatkoivat omina itsenäisinä yrityksinään, autokauppatoiminta myytiin ja Starkki Oy Ab jatkoi toimintaa rautakauppa-alalla.

Pohjoismainen yhteistyö tiivistyi Starkin osalta vuonna 2000. Tällöin tanskalainen Danske Trælast A/S, Pohjoismaiden suurin rakennustarvikkeiden myyjä, osti Starkki Oy Ab:n. Vuonna 2003 Danske Trælast -konserni siirtyi puolestaan sijoitusyhtiö CVC:n ja toimivan johdon omistukseen.

 
Nykyaikaista myymäläkonseptia esillepanoineen.

2006 Wolseley plc, maailman suurin B2B-asiakkaita palveleva LVI-alan toimija, hankki omistukseensa DT Groupin ja tätä kautta myös Starkin. Nykyisin Starkki Oy Ab on osa kansainvälistä Wolseley-konsernia, jolla on toimintaa 25 maassa, 4400 myymälän ja 47 000 työntekijän turvin.

Lähteet:
Erävuori, Jukka (1987). Rautapuodista Kauppahuoneeksi: Starckjohann-Telko Oy 120 vuotta. Lahti: Esan Kirjapaino Oy.
Starckjohann Oyj:n vuosikertomukset.